Ero sivun ”Lotan automaattiajo” versioiden välillä
Rivi 67: | Rivi 67: | ||
[[MDI-moodi|<big>Edellinen</big>]] | [[MDI-moodi|<big>Edellinen</big>]] | ||
|style="text-align: center;| | |style="text-align: center;| | ||
− | [[ | + | [[Käytön_perusohjeet|<big>Ylös</big>]] |
|style="text-align: center; width: 33%;| | |style="text-align: center; width: 33%;| | ||
[[Ohjauspaneeli|<big>Seuraava</big>]] | [[Ohjauspaneeli|<big>Seuraava</big>]] | ||
|} | |} |
Versio 12. tammikuuta 2016 kello 10.08
Automaattiajo
Automaattiajolla Lotta suorittaa G-koodiohjelmaa joko sisäisestä ohjelmamuistista (tätä kirjoitettaessa ainoa optio) tai suoraan linjalta rivi riviltä sarjasiirtona. Seuraava ohjeistus olettaa että ajetaan muistista. Yleisperiaate on, että valittua ohjelmaa aletaan ajamaan siitä kohdasta jossa kursori on silloin kun annetaan käsky [CYCLE START]. Pidä siis huolta, että kursori on alussa kun aloitat! Muista myös, että ohjelma tulkitaan lause (rivi) kerrallaan etukäteen ja rivi suoritetaan koneen päättämässä optimointijärjestyksessä. Jos rivillä on ristiriitaisia G-koodin sanoja niin viimeinen rivillä jää voimaan.
Automaattiajon valmistelu
Ennen kuin koneella voidaan ajaa ohjelma, se on valmisteltava vastaavasti. Ainakin seuraavat asiat pitää olla kunnossa:
- Makasiiniin on ladattu ohjelmassa tarvittavat työkalut ja niiden offsetit on ohjelmoitu työkaluoffset-tauluun
- Työkappaleen sijainti pöydällä on ohjelmoitu halutuun työkoordinaatistoon ja ohjelmassa on siihen viittaus
Ohjelman kirjoitus käsin
G-koodi voidaan syöttää sisään suoraan paneelilta ja lyhyillää ohjelmilla se on täysin realistinen vaihtoehto.
Ohjelman luku sarjalinjalta muistiin
Vähänkään pidemmät ohjelmat kannattaa lukea sisään sarjalinjalta jotta vältetään hillitön ja aikaa vievä näpyttely. Sarjaluku käynnistetään näin:
- Käännä koodiavain vaakasuoraan (sallii ohjelmien muokkauksen)
- Valitse toimintamoodiksi [EDIT] ja näytöön [PROG]
- Paina pehmonäppäintä [C.A.P.] ja sitten [READ], sen jälkeen [INPUT]
- Näytön alaoikealla pitäisi nyt vilkkua 'LSK' eli ”line skip” sen merkiksi että sarjalinja on auki lukua varten. Kun lähde alkaa lähetämään, näyttö muttuu tilaan 'INPUT' joka lopulta poistuu jos kaikki meni OK.
- Paina [RESET] tai vasemmanpuoleisinta pehmonäppäintä (jossa ei ole otsikkoa) jolloin luettu ohjelma tulee näyttöön.
Suositeltuja ohjelmointikäytäntöjä
Ohjelman aloituskoodi
Lotan muisti on paristovarmennettu, joten aiemmat modaaliset G-koodit ovat edelleen voimassa edellisen ohjelman jäljiltä. Useimmat eivät muut, mutta siltä varalta, että ovat kuitenkin muuttuneet, on suositeltavaa aloittaa ohjelmat asettamalla muutamat perusjutut tunnetuun alkutilaan. Suositeltava aloitussekvenssi on:
G90 G80 G40 G17 G21
MUISTA ASETTAA TYÖKOORDINAATISTO VOIMAAN ennen kuin ohjelmoit liikkeitä sen perusteella. Eli jokin koodeista G54 - G59 sen mukaan mitä olet päättänyt käyttää.
Työkalun vaihto
Työkalu voidaan vaihtaa vain karan ollessa kotiasennossa, koska tällöin makasiini on linjassa karalla olevan pitimen kanssa. Kotiasentoon ajo tapahtuu käskyllä G28, joka ottaa argumenttina välipisteen, jonka kautta ajo tapahtuu. Kun välipisteellä ei yleensä ole merkitystä, voidaan käyttää seuraavaa sekvenssiä:
G28 G91 Z0.
G90
Tällöin kara ajetaan kotiin samalla vaihtaen suhteellisiin koordinaatteihin ja määrittämällä Z-suunnan välipisteeksi 0.0 ( eli se missä jo ollaankin). Z-akselin mainitseminen lauseessa käynnistää kotiinajon. Heti sen jälkeen palautetaan absoluuttiset koordinaatit takaisin voimaan. HUOM: Jos pöydällä on erityisen korkea työkappale niin, että makasiinin pyöriessä on olemassa vaara törmätä kappaleeseen työkaluilla, voi olla syytä ajaa myös X- ja Y-akselit kotiin.
Liikehtiminen työkappaleen ympärillä
Käsin kirjoitetuissa ohjelmissa on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että vältetään kaikissa tilanteissa törmäämästä työkalulla mihinkään. Sen takia on oltava erityisen varovainen tehtäessä pikaliikkeitä joissa kaikki 3 akselia liikkuvat samaan aikaan, koska tällaiset liikkeet ovat koordinoimattomia. Ei siis ole varmaa mitä rataa pitkin työkalu liikkuu A:sta B:hen.
Suositeltava tapa on määritellä työkappaleen yläpuolelle turvallinen taso Z-suunnassa, ja tehdä kaikki nopeat sivuliikkeet tällä korkeudella. Esim jos kappaleen työkoordinaatin Z-arvo on asetettu niin, että kappaleen korkein kohta on vaikka 20 mm referenssin yläpuolella, niin jos turvataso on lukemassa Z=100, niin on varmaa ettei työkalu voi törmätä kappaleeseen missään kohdassa. Näin X/Y -suunnassa liikehtiminen turvatason korkeudella on varmasti vaaratonta.
Siis, sen sijaan että paria reikää porattaessa kirjoitettaisi:
G01 Z-10. | (reikä 1) |
G00 X50. Y100. Z100. | (terä katkeaa!) |
G01 Z-10. | (reikä 2 (joka ei onnistu enää)) |
kirjoitetaan:
G01 Z-10. | (reikä 1) |
G00 Z100. | (paluu pystysuoraan turvatasolle) |
G00 X50. Y100. | (sivusiirtymä turvatasolla) |
G00 Z1. | (pikaliike millin päähän pinnasta) |
G01 Z-10. | (reikä 2 (joka nyt onnistuu hyvin)) |
Työstöajan säästämiseksi voidaan siis valita toinen vakiotaso, eli lähestymistaso. Edellisessä esimerkissä se oli 1 millin päässä pinnasta, mutta voi olla jokin muukin. Lähestymisliikkeet voidaan tehdä pikaliikkeenä tähän tasoon asti, mutta sitä lähempänä liikutaan vain työstönopeudella, ei pikaliikkeillä. Kappaleen muodoista riippuu kuinka lähellä on turvallista liikkua, joten tasot pitää päättää tapauskohtaisesti.
---- | ||