Metallijyrsin Reino

Reino-manuaalijyrsin

Työkalujyrsin Reino

Reino on työkalujyrsin Taiwanista. Nimensä Reino on perinyt edelliseltä ja edesmenneeltä omistajaltaan, sorvari Reinolta, jonka sorvaamossa jyrsin palveli aina 80-luvun puolivälistä vuoteen 2018. Jyrsimen mukana saimme kattavan määrän työkaluja ja muita esineitä, joista osa on Reinon itse valmistamia tai muokkaamia. Kohtele siis työkaluja ja jyrsintä kunnioituksella, sillä koneistajalle kaikilla niillä on tarkoituksensa ja erityisominaisuutensa.

Jyrsin on melko tarkka kopio amerikkalaisesta Bridgeport-työkalujyrsimestä ja valmistettu 80-luvun alkupuolella. Suomessa tämän mallin jyrsimiä on niiden valtavan määrän ja suosion huomioiden huomattavan vähän. Tämän tyypin ja kokoluokan jyrsimiä on maailmassa valmistanut lukuisat valmistajat niin Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin Aasiassakin, mutta Suomeen niitä ei ole oikein koskaan tuotu. Oletettavasti tämä johtuu Suomen itäsuhteiden takaamasta neuvostokoneiden lyömättömästä hinnasta ja saatavuudesta. Harrastajakoneina Bridgeport-tyyppiset koneet ovat kuitenkin erinomaisia ja haluttuja niiden sopivan koon ja verrattoman monipuolisuutensa vuoksi.

Pöydän mitat ovat 1220x254mm

Peruskäyttö

Poraus, käyttö pylväsporakoneena

• Päätä kuinka haluat porattavan kappaleen kiinnittää. Kappale on aina kiinnitettävä tai tuettava jotenkin.
  • Tarvittaessa vaihda ja kiinnitä pöytään sopiva puristin, sorvin pakka tai vastaava. Yleensä pöydällä on valmiina esimerkiksi pieni vihreä hydraulipuristin. Tämä puristin ei tarvitse avainta kiristykseen, vaan mustasta kahvasta voi kääntää käsin. Kahvassa tuntuu pykälä kohdassa jossa puristus vaihtuu hydraulimäntään. Pykälän ylittäminen voi vaatia hieman voimaa.
  • Pöytään tai puristimeen ei saa porata. Tämä on ehdottomasti varmistettava. Paras tapa on kiinnittää porattava kappale niin, että sen alla on tyhjää. Jyrsimen varusteissa on myös erikokoisia alumiini- ja muovipaloja aluspaloiksi.
• Jos karalla ei ole sopivaa työkalunpidintä, esimerkiksi poraistukkaa, vaihda siihen sellainen. Katso työkalun vaihto.
  • Poraistukat ovat tarkkuustyökaluja ja jos poranterän varsin on vaurioitunut luistamisesta, se on ensin tasoitettava vaikkapa viilalla jotta poraistukka ei vaurioidu.
• Kytke päävirta päälle, jolloin digitaalinäyttöön tulee lukemat. Jos haluat tehdä useita reikiä tarkoin välein tai mitata reiän paikkaa, numeronäppäimistä voi syöttää halutun lukeman (tai nollan) millimetreinä ja painaa sen jälkeen akselin kirjainta (X, Y tai Z) asettaaksesi lukeman akselille.
• Käynnistä jyrsin vihreästä nappulasta. Valitse sopiva nopeus kääntämällä pään oikealla puolella olevaa variaattorin säätöpyörää. Variaattorin rakenteesta johtuen nopeutta saa säätää vain jyrsimen pyöriessä!
  • Hyvin suurilla nopeuksilla (yli 3000rpm) jyrsin saattaa hieman täristä. Tämä ei ole vaarallista, mutta jos tarvitset niin suuria kierroksia, käytät luultavasti niin pientä poraa, että tärinä saattaa haitata poraamista tai rikkoa poranterän, jolloin nopeutta on syytä vähentää.
• Jos poraustoiminto on jäykkä tai jumissa, löysää sen lukitus kääntämällä ylöspäin jyrsinpään edessä oikealla alhaalla olevasta vivusta. Vipu voi olla tiukassa. Varsinkin isommilla poranterillä on hyvä laittaa kevyesti jarrua tästä vivusta. Se vähentää poran värinää ja parantaa porausjälkeä ja vähentää poran rasitusta, erityisesti estämällä poran haukkaaminen sen mennessä kappaleesta läpi.

Jos poraustoiminto on jumissa, se voi johtua myös päälle jätetystä automaattisyötöstä.

Huolto ja puhdistus

Jyrsin on öljyttävä päivittäin tai joka käytön yhteydessä vetämällä yksi kokonainen liike öljyrin vivusta. Katos lisätietoja kohdasta Päivittäinen öljyäminen.

Käytön aikana on hyvä tarkkailla Y-akselin johteille kertyviä lastuja ja pyyhkiä ne ajoittain, erityisesti jos teet suuria liikkeitä Y-akselilla.

Käytön jälkeen jyrsin, työkalut sekä puristimet on puhdistettava kaikista lastuista, lukuunottamatta jalustan allasta, jos siellä on öljyä. Altaaseen voi asettaa käytettyjä rättejä imemään koneesta valuvaa öljyä ja muuten poistaa enimmät lastut. Helpoin tapa puhdistaa jyrsin kauttaaltaan on poistaa isoimmat lastut käsin ja imuroida loput. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Y-akselin johteisiin, puristimiin sekä pöydän T-uriin. Usein on syytä avata puristinta sen verran että sisälle kertyneet lastut saa puhdistettua. Lopuksi on hyvä pyyhkiä paperilla tai rätillä pöytä ja puristimet puhtaaksi leikkuuöljyistä sekä pienistä lastuista.

Työkalun vaihto

Työkalu vaihdetaan löysäämällä työkalunpitimen vetotanko jyrsinpään yläpuolelta 19mm avaimella. Avain roikkuu tavallisesti jyrsinpään oikealla puolella. Prosessi menee seuraavasti:

• Löysää vetotankoa muutama kierros.
  • Tarvittaessa pidä karaa paikallaan vetämällä pään vasemmalla puolella olevasta jarrukahvasta ylös tai alas.
• Löysättyäsi vetotankoa muutaman kierroksen työkalu on yleensä jumissa ja tankoa pitää napauttaa työkalun vapauttamiseksi kartiosta.
  • Tähän voi käyttää avainta tai messinkivasaraa, jolla lyödään vetotangon päähän jyrsimen pään yläpuolelta.
  • On tärkeää, ettei vetotanko ole täysin irti, koska muuten työkalu putoaa irrotessaan ja tangon kierteet vaurioituvat.
• Kun työkalu on hieman irti, kierrä tanko täysin auki samalla pitäen kiinni työkalusta. Poista työkalu.
• Aseta uusi työkalu paikalleen ja kiristä vetotanko.
  • Tanko saa olla melko tiukalla. Jos karaa pitää paikallaan jarrulla, jarrulla ei helposti saa pidettyä vastaan niin että tangon saisi liian tiukalle.

Muita huomioita

• Jyrsimen vetotangon pituutta voi ja tarvitsee säätää, koska jyrsimelle on kahdenlaisia työkalunpitimiä. Työkalut erottaa kartion päässä olevasta nupista tai sen puutteesta. Tällä hetkellä pidemmän vetotangon tarvitsevat ER20 ja ER32 pitimet. Tanko ei yllä näiden työkalujen kierteisiin.
• Tankoa voi jatkaa poistamalla tangossa oleva holkki.Nosta vetotankoa ylöspäin kunnes holkki nousee tangon mukana ja poista se.
  • Holkkia säilytetään esimerkiksi jyrsimen pöydän päässä olevassa kolossa.
• Vastaavasti holkki pitää tarvittaessa lisätä paikalleen jos haluaa käyttää lyhyemmän vetotangon työkaluja. Työkalut jossa on kartion päässä nuppi eivät kiristy muuten pohjaan saakka ennen kuin vetotanko pohjaa pitimen kierteisiin.
• Vetotangossa on M12-kierre. Näin ollen jyrsimeen käyvät kaikki 30-kartiolla olevat työkalunpitimet joissa on M12 kierre. Niin sanotuissa CNC-pitimissä on lyhyempi kierre, koska niihin on tarkoitettu asennettavaksi vetonuppi automaattista työkalunvaihtajaa varten. Jotta Reinoon kävisi myös tallaiset työkalut, on vetotankoon tehty irroitettava holkki

Rakenne ja hallintalaitteet

Virtakytkimet ja virransyöttö

Jyrsimen päävirtakytkin on jyrsimen takana oikealla puolella. Jos päävirta on päällä, on ohjauspaneelissa esiohjausjännite (230V). Päävirta on pääsääntöisesti aina päällä. Jyrsintä käyttäessä päävirran lisäksi on kytkettävä virta ohjauspaneelista. Jyrsimessä on 3-vaiheinen 16A syöttöpistoke ja kaapeli.

Ohjauspaneeli

Jyrsimen ohjauspaneeli sijaitsee jyrsinpään "otsassa" etupuolella ja siinä on kuusi nappulaa.

• Vasemmalla puolella punainen ja vihreä kytkevät karan päälle kun jyrsimessä on virta.
• Keskellä ylhäällä hätäpysäytys pysäyttää karan ja katkaisee virran syöttömoottoreilta.
• Keskellä alhaalla on karan suunnanvaihto kytkin.
• Oikealla ylhäällä on jyrsimen virtakytkin. Tämä kytkee kontaktorin joka virroittaa taajuusmuuntimen sekä digitaalinäytön.
• Oikealla alhaalla on syöttömoottoreiden virtakytkin, joka virroittaa muuntajan, joka taas syöttää 110V jännitteen syöttömoottoreille (ei käytössä tällä hetkellä).

Porasyöttö eli pinoli eli W-akseli

Porasyötön liikerata on 5" eli noin 127mm. Porasyöttöä voi käyttää niin poraukseen kuin varovaiseen jyrsintäänkin. Tällä akselilla ei kuitenkaan ole digitaalinäyttöä, joten tarkat liikkeet on tehtävä Z-akselilla. Akselin käyttö aivan alimmassa ääriasennossa ei kuitenkaan ole suositeltavaa huonomman jäykkyyden vuoksi. Tukevuudeltaan paras on yläasento ja jyrsiessä pinoli ei näin pääse tärinästä liikkumaan ylöspäin.

Porasyöttöä voi käyttää manuaalisesti kuten pylväsporakoneessa jyrsinpään oikealla puolella olevasta vivusta. Vipua voi säätää parempaan asentoon löysäämällä sen akselissa olevaa nuppia ja vetämällä kahvaa ulospäin.

Syötön liikematakaa voi rajoittaa kiertämällä jyrsinpään edessä olevia muttereita ylös tai alas. Nämä mutterit toimivat myös automaattisyötön irroituksen syvuusasettimena. Muttereiden vieressä on mitta-asteikko, mutta jos syvyys on asetettava hyvin tarkasti, sen voi tehdä käyttämällä hyväksi Z-akselia ja digitaalinäyttöä seuraavasti: Aseta poranterä tai työkalu kappaleeseen kiinni laskemalla pinoli. Nollaa Z-akselin näyttö. Ruuvaa Z-akselia halutun verran alaspäin, vaikkapa 30mm, tehdäksesi 30mm syvän reiän. Aseta pinolin rajoitinmutteri niin että se jää juuri kantamaan, rajoittaen maksimiliikkeen tähän syvyyteen. Käännä Z-akseli takaisin nollaan. Poraa pinolilla rajoittimeen saakka, nyt reikä on 30mm syvä.

Pinolin syöttämistä käsin on vältettävä jyrsinnässä koska sen tarkka syöttäminen on hankalaa. Toiminto on kuitenkin hyödyllinen kappaleen pinnan asettamiseksi digitaalinäyttöön. Laske työkalu kappaleen pintaan ja lukitse se, jolloin voit nollata Z-akselin ja aloittaa työstön.

Pinolin automaattisyöttö

Pinolissa on mekaaninen automaattisyöttö, joka syöttää pinolia asetetun matkan joka karan kierros. Tämä on erityisesti hyödyllinen ominaisuus käytettäessä avartimia, koska jyrsimessä ei ole automaattisyöttöä Z-akselilla. Automaattisyöttö toimii hyvin myös poratessa.

Automaattisyöttö asetetaan kytkemällä sen vaihde päälle vivusta jyrsinpään oikealta puolelta. Sen jälkeen valitaan syöttönopeus vivusta vasemmalta puolelta, asteikko on tuumaa per kierros. Syöttö kytketään vivusta jyrsinpään etupuolelta vasemmalta. Sitä ennen on syytä asettaa myös syötön syvyys liikematkan rajoittimella, saavutte rajoittimen syöttö laukeaa irti. Syötön voi katkaista myös kytkentävivusta kääntämällä. Syötössä on myös ylikuormitusrajoitin, joka käytännössä hyppii hampaita jousikuormitetulla kytkentäpyörällä, eikä syöttöä siksi tule ajaa jatkuvasti rajoitinta vasten.

Kun syöttöä ei käytetä, sen vaihde tulee kytkeä pois päältä. Vaihteen ollessä päällä ja karan pyöriessä jyrsinpään edessä oleva pieni pyörä ja akseli pyörii. Jos tähän asettaisi isomman käsipyörän ja vivun, sitä voisi käyttää porauksen hienosyöttönä.

X-akseli

X-akselin liikevara on noin 800mm. X-akseli on pääasiallinen työstöakseli ja jyrsimen vaaka-akseleista tarkin ja vähävälyksisin. Jos akselia liikuttaa aivan ääripäihin tasapaino siirtyy satulan johteiden ulkopuolelle ja pöydän pinta nousee muutamia sadasosamillejä.

Jyrsimen X-akseli on pöydän suuntainen ja sitä voi liikuttaa pöydän päissä olevista kammista. X-akselin lukitus tapahtuu satulan etupuolella olevista kahdesta vivusta kiristämällä. Kiristys on varsin tehokas, joten se ei tarvitse paljon voimaa. Jos pöytä on jumissa tai jäykkä, löysää lukitukset. X-akseli liikkuu varsin herkästi, joten lukituksia on syytä käyttää jos akselia ei syötetä tai muuten se saattaa liikkua itsestään työstövoimista.

Ääripäissään akselin tasapainokohta menee ohi satulan johteiden ja vastus hieman kasvaa, riippuen siitä onko pöydällä paljon painoa. Vasemmalle liikutettaessa pöydän ääripäässä syöttömoottori ottaa kiinni satulaan. Oikealle liikuttaessa pöydän voi liikuttaa niin pitkälle kuin se menee, jolloin satulan johteet paljastuvat noin 80mm matkalta. Jotta pöydän saa aivan oikeaan reunaan, Y-akselin lukitusruuvin joutuu poistamaan kammen tieltä.

Y-akseli

Y-akselin liikevara on noin 400mm. Liikettä rajoittaa hieman pöydän takana oleva X-akselin mittasauva ja sen suoja. Y-akseli on jyrsimen kulunein akseli ja sen johteissa on selvää kulumaa keskellä. Tästä syystä akseli on hieman jäykempi ääripäissää. Myös akselin ruuvissa on hieman enemmän väljää keskellä. Jos olet tekemässä jotain niin tarkkaa, että näillä välyksillä on merkitystä, luultavasti tiedät miten ne huomiodaan työssä ja työn suunnittelussa.

Y-akseli on pöydän poikkisuuntainen ja sitä voi liikuttaa jyrsimen edessä polvessa olevasta kammesta. Kampi liikuttaa pitkittäissuunnassa satulaa, jonka päällä pöytä on. Y-akselin lukitus tapahtuu satulan vasemmalta puolelta pöydän alta yhdellä vivullaa. Vivussa ei ole kovin paljon voimaa, joten se on kiristettävä melko tiukkaan tarvittaessa. Kiristäessä digitaalinäyttö saattaa näyttä akselin liikahtavan muutaman sadasosamillin.

Etummaisessa ääripäässään satula tulee polven johteiden pään tasalle niin, että johteiden pyyhkijäkumit ovat johteiden ulkopuolella. Taka-asennossa mittasauvan musta suojarauta ottaa kiinni Z-akselin johteisiin. Etenkään tähän suuntaan akselia ei saa kääntää voimalla johteita vasten.

Z-akseli

Z-akselin liikevara on noin 400mm ylös-alas suunnassa. Akselia voi käyttää tarkkaan työstöön Z-suunnassa, koska sen sijainti näkyy digitaalinäytössä.

Z-akselin kampi sijaitsee jyrsimen edessä vasemmalla puolella. Kammen voi irroittaa tai kääntää ympäri pois tieltä. Kampi liikuttaa jyrsimen polvea ja pöytää pystysuunnassa. Polven voi lukita kahdesta pienestä vivusta polven vasemmalta puolelta. Tämä on tarpeen vain jos työstät suurempia kappaleita, koska Z-akseli ei aivan helposti liiku itsestään.

Akseli ottaa alhaalla ääripäässään kiinni polven alla olevaan jalkaan, jonka läpi akselin ruuvi menee. Tällain kammesta katoaa vaste. Älä pakota akselia pidemmälle äläkä työstä aivan ala-asennossa, vaan nosta akseli ruuvin varaan. Yläasennossa akseli vastaa pöydän takana Z-akselin johteiden yläpäässä olevaan kuusiokoloruuviin.

Z-akselin pitäisi olla suunnilleen yhtä jäykkä niin ylös kuin alas kammesta pyörittäen. Jos näin ei ole, saattaa akselin lukitus olla päällä, jolloin akseli liikkuu alaspäin huomattavasti herkemmin. Tämä ei ole hyväksi, koska silloin akseli ei lepää kunnolla ruuvin varassa ja saattaa laskea itsestään tärinästä.

Sähköiset automaattisyötöt

Automaattisyöttölaitteet eivät ole käytössä tai kytkettynä tällä hetkellä.

Jyrsimessä on sähköiset automaattisyötöt X- Ja Y-akseleille. Syöttöjen virta kytketään ohjauspaneelista, jolloin syöttölaitteisiin syttyy punainen LED-valo. Syötön suunta valitaan laitteessa olevasta vivusta, joka kytkee vaihteen ja moottorin päälle. Syötön nopeus valitaan vivussa olevasta potikan nupista. Nopeussäädön voi ohittaa ruskeasta nappulasta ja asettaa täysille esimerkiksi paluuliikkeen aikana. Syöttölaitteissa on ylikuumenemissuoja, jonka voi joutua kuittaamaan laitteessa olevasta pienestä punaisesta napista.

Taajuusmuunnin

Jyrsimen karamoottoria käyttää taajuusmuunnin. Taajuusmuunnin on asennettu jyrsimeen jotta karan käynnistys ja suunnanvaihto olisi pehmeää, sekä hidastus nopea sammuttaessa. Taajuusmuuntimessa on lisäksi jarruvastus. Ilman taajuusmuuntimen jarrutoimintoa varsinkin kovilla kierroksilla jyrsin pyörisi hyvän aikaa ennen kuin pysähtyisi ja hätäisempi tekijä joutusi käyttämään käsijarrua. Myöskään suunnanvaihto vauhdista ei onnistuisi ja jyrsimen kontrollit olisivat monimutkaisemmat ja suuremmat jos ne eivät olisi esiohjattuja.

Karan nopeudensäätö tapahtuu taajuusmuuntimesta huolimatta jyrsimen omalla variaattorilla, mutta taajuusmuuntimen nopeutta on mahdollista muuttaa tarvittaessa. Tällä hetkellä jyrsimen sähkökaapista roikkuu potikka, jota kääntämällä nopeutta voi säätää myös. Suurimmalla nopeudella moottori pyörii 50Hz nimellisnopeudellaan ja potikka tulisi aina jättää tähän asentoon. Nopeudensäätö on potikasta on kuitenkin kätevää esimerkiksi kierteitä tehdessä, jolloin voimaa ei tarvita paljon ja karan pyörintänopeuden on oltava alhainen. Vaihteohtoisesti tällaiset operaatiot voi käyttäen jyrsimen hidasta nopeusaluetta.

Jyrsimen voitelu ja öljyri

Jyrsinkone on ajoittain öljyttävä, tämä on hyvä tehdä useamman kerran viikossa tai aktiivisemmalla käytöllä päivittäin.

Päivittäinen öljyäminen

Jyrsin on varustettu käsikäyttöisellä öljyämislaitteella. Laite sijaitsee polven vasemmalla puolella ja öljyäminen tapahtuu vetämällä sen vivusta sivulle ja alas vivun koko liikematkan verran. Jos vivussa tuntuu normaali vaste, eikä ilmaa, yksi veto riittää.

Öljyristä menee putket kaikkien akseleiden johteisiin ja X- ja Y- akselin ruuveille. Ylimääräinen öljy valuu jyrsimen alle jalustaan. On hyvä tarkkailla että kaikki johteet ovat hieman öljystä märät tai niiden välistä valuu hieman öljyä, tämä kertoo että joka paikkaan menee öljyä.

Öljyrissä on öljysilmä josta voi tarkkailla öljyn määrää. Jos öljy on loppumassa, öljyriin voi lisätä johdeöljyä, moottoriöljyä tai vastaavaa. Vältä lastujen putoamista öljyriin.

Ajoittainen öljyäminen

Öljyrin lisäksi ajoittain on öljyttävä jyrsimen pää. Tämä tapahtuu pään oikealla puolella olevasta pienestä nipasta, jossa on pieni kuppi. Kun pinolia liikuttaa alas, imee rakenne tästä ilmaa ja jos samalla kuppiin annostelee öljyä tippakannusta, menee öljy tehokkaasti pään sisään. Ylimääräinen öljy valuu pinolin ja karan juuresta pöydälle. Öljynä voi käyttää mitä vain moottoriöljyn jäykkyistä, vaikka hienoa johdeöljyä. Paksua johdeöljyä ei kuitenkaan tule päässä käyttää. Tämä öljy voitelee myös karan laakerit.

Öljyämistarvetta voi tarkkailla liikuttamalla pinolia ylös-alas ja kuuntelemalla suhinaa. Jos pinolissa on riittävästi öljyä, se on ilmatiivis, jolloin ilma pakenee öljyämisnipasta pitäen pienen vinkumisen.

Myös Z-akselin ruuvi on hyvä ajoittain öljytä käsin.

Käyttöohje

Jyrsintä on myyty useilla eri merkeillä. Taiwanilaisen valmistajan alkuperäinen mallinimi on Kingrich KR-V2000. Ohessa vastaavan koneen käyttöohje englanniksi.

https://www.xyzmachinetools.com/downloads/All%20Machine%20Manuals/KR_XYZ_2000_V2000_Instruction_Manual.pdf

Avartimet

Avartimilla voi nimensä mukaisesti avartaa olemassolevia reikiä.

Karan laakerit

Jyrsimen kara käyttää 7207 viistokuulalaakereita DB-konfiguraatiossa. Karan laakerit ovat vaihdettu uusiin 12/2018. Laakerit ovat avoimet ja saavat öljyä jyrsinpään öljynipasta, mutta myös suojattuja laakereita voi käytää.

Kara ja sen laakerit irroitetaan löysäämällä ja irroittamalla pinolin kaulus ja naputtamalla vetotangon reiästä karan akselia. Pinolin alakauluksen kierteet ovat vasenkätiset ja sen takapuolella on pieni kuusiokololukkoruuvi, joka on ensin löysättävä.

Karan laakereita on hyvin vaikea rikkoa. Uudet laakerit maksavat joitain kymmeniä euroja.