Työkalujyrsin Reino

Reino on manuaalinen työkalujyrsin Taiwanista. Nimensä Reino on perinyt edelliseltä ja edesmenneeltä omistajaltaan, sorvari Reinolta, jonka sorvaamossa jyrsin palveli aina 80-luvun puolivälistä vuoteen 2018. Jyrsimen mukana saimme kattavan määrän työkaluja ja muita esineitä, joista osa on Reinon itse valmistamia tai muokkaamia. Kohtele siis työkaluja ja jyrsintä kunnioituksella, sillä koneistajalle kaikilla niillä on tarkoituksensa ja erityisominaisuutensa.

Jyrsin on melko tarkka kopio amerikkalaisesta Bridgeport-työkalujyrsimestä ja valmistettu 80-luvun alkupuolella. Suomessa tämän mallin jyrsimiä on huomattavan vähän, huomioiden niiden valtavan valtava suosio ja määrä maailmalla. Tämän tyypin ja kokoluokan jyrsimiä on maailmassa valmistanut lukuisat valmistajat niin Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin Aasiassakin, mutta Suomeen niitä on tuotu huomattavan vähän. Oletettavasti tämä johtuu Suomen itäsuhteiden takaamasta neuvostokoneiden lyömättömästä hinnasta ja saatavuudesta. Harrastajakoneina Bridgeport-tyyppiset koneet ovat kuitenkin erinomaisia ja haluttuja niiden sopivan koon ja verrattoman monipuolisuutensa vuoksi.

Perustiedot

Kartio ISO30, BT30 jne.
Pöydän mitat  1220x254mm
T-ura 15.9mm, 3kpl
Karan kierrosnopeus 0-4200rpm
Liikkeet
  X=~760mm
  Y=~380mm
  Z=~406mm
  Pinoli=~127mm, automaattisyöttö 0,038/0,076/0,203mm/kierros
Mitta karan juuresta pöytään 50-457mm
Kitasyvyys 610mm
Pään kallistus pituussuunnassa 45-0-45 astetta
Pään kallistus sivusuunnassa 90-0-90 astetta
Varren kierto 360 astetta
Työkappaleen paino max. 350kg
Karamoottorin teho 2.2kW
Jyrsimen paino n. 1250kg

Peruskäytön pikaohjeet

Poraus, käyttö pylväsporakoneena

Päätä kuinka haluat porattavan kappaleen kiinnittää. Kappale on aina kiinnitettävä tai tuettava jotenkin.
- Tarvittaessa vaihda ja kiinnitä pöytään sopiva puristin, sorvin pakka tai vastaava. Yleensä pöydällä on valmiina esimerkiksi pieni vihreä hydraulipuristin. Tämä puristin ei tarvitse avainta kiristykseen, vaan mustasta kahvasta voi kääntää käsin. Kahvassa tuntuu pykälä kohdassa jossa puristus vaihtuu hydraulimäntään. Pykälän ylittäminen voi vaatia hieman voimaa.
- Pöytään tai puristimeen ei saa porata. Tämä on ehdottomasti varmistettava. Paras tapa on kiinnittää porattava kappale niin, että sen alla on tyhjää. Jyrsimen varusteissa on myös erikokoisia alumiini- ja muovipaloja aluspaloiksi.
Jos karalla ei ole sopivaa työkalunpidintä, esimerkiksi poraistukkaa, vaihda siihen sellainen. Katso työkalun vaihto.
- Poraistukat ovat tarkkuustyökaluja ja jos poranterän varsin on vaurioitunut luistamisesta, se on ensin tasoitettava vaikkapa viilalla jotta poraistukka ei vaurioidu.
Kytke päävirta päälle, jolloin digitaalinäyttöön tulee lukemat. Jos haluat tehdä useita reikiä tarkoin välein tai mitata reiän paikkaa, numeronäppäimistä voi syöttää halutun lukeman (tai nollan) millimetreinä ja painaa sen jälkeen akselin kirjainta (X, Y tai Z) asettaaksesi lukeman akselille.
Käynnistä jyrsin vihreästä nappulasta. Valitse sopiva nopeus kääntämällä pään oikealla puolella olevaa variaattorin säätöpyörää. Variaattorin rakenteesta johtuen nopeutta saa säätää vain jyrsimen pyöriessä!
- Hyvin suurilla nopeuksilla (yli 3000rpm) jyrsin saattaa hieman täristä. Tämä ei ole vaarallista, mutta jos tarvitset niin suuria kierroksia, käytät luultavasti niin pientä poraa, että tärinä saattaa haitata poraamista tai rikkoa poranterän, jolloin nopeutta on syytä vähentää.
Jos poraustoiminto on jäykkä tai jumissa, löysää sen lukitus kääntämällä ylöspäin jyrsinpään edessä oikealla alhaalla olevasta vivusta. Vipu voi olla tiukassa. Varsinkin isommilla poranterillä on hyvä laittaa kevyesti jarrua tästä vivusta. Se vähentää poran värinää ja parantaa porausjälkeä ja vähentää poran rasitusta, erityisesti estämällä poran haukkaaminen sen mennessä kappaleesta läpi. Jos poraustoiminto on jumissa, se voi johtua myös päälle jätetystä automaattisyötöstä.
Olemassaolevia reikiä voi suurentaa poraamalla jyrsintapilla. Tätä on kuitenkin tehtävä harkiten, koska jyrsintappi ei poista lastuja reiästä kuten pora. Se on kuitenkin joskus paras tapa suurentaa reikiä ja ainoa tapa jos reikä pitää tehdä hieman sivuun alkuperäisestä. Jyrsintappi on paras kiinnittää omaan pitimeensä, mutta harkiten sen voi kiinnittää myös poraistukkaan. Poraistukalla ei kuitenkaan saa missään tapauksessa jyrsiä sivusuunnassa.

Jyrsintä

Lue edeltä porausta koskevat ohjeet. Poraistukalla ei kuitenkaan missään tapauksessa saa jyrsiä!
Valitse sopiva työkalunpidin ja jyrsintappi. Lyhyehköt halkaisijaltaan 10-12mm ja sitä pienemmät jyrsintapit ovat edullisia, eikä niillä saa kovin suurta vahinkoa aikaan ennen kuin tappi katkeaa. Jos arvelet tarvitsevasi jotain muuta, käytä työkaluja hyvin harkiten ja tarvittaessa kysy neuvoa.
Asemoi kappale sopivaan paikkaan käyttäen X-, Y- ja Z-akseleita, sekä pinolia. Aseta tarvittaessa myös digitaalinäyttö sopivaksi ja vähintäänkin nollaa se ennen aloitusta. Näin näet jos pöytä pääsee liikkumaan väärin ja voit ottaa laskelmoidun seuraavan leikkauksen tai korjata tilannetta.
Varmista että pinoli eli porasyöttö on lukittuna. Tarvittaessa lukitse se kääntämällä jyrsinpään alaosassa olevaa pientä vipua kunnes pää on riittävästi lukittu. Lukitus tapahtuu kitkalla, joten sitä ei saa eikä tarvitse saada täysin jumiin.
Lukitse akseli jota et käytä (X tai Y). Z-akselia ei normaalisti tarvitse lukita. Lukitsematon akseli saattaa haukata ja rikkoa tapin, työkappaleen tai jyrsimen.
Kytke kara pyörimään ja säädä nopeus sopivaksi.
Syötä terä kappaleeseen varoen. Useimmiten jyrsintappi vaurioituu syöttöä aloittaessa, kun lastua tulee voi syöttönopeutta lisätä.
Käytä aina perinteistä työstöä. Tämä tarkoittaa sitä, että työkappaletta pitää aina syöttää työstövoimaa vastaan, jolloin syöttävä akseli ja sen ruuvi pysyvät tiukalla työstövoimaa vastaan.
Älä käytä kiipeävää työstöä, jossa työstövoima työntää akselia pois päin syöttösuunnasta! Manuaalijyrsimessä on aina sen verran välystä syöttöruuvissa, että työstövoima saattaa työntää akselia välyksen verran hallitsemattomasti ja haukata. Tällöin pieni jyrsintappi katkeaa, tai suuremmilla työkaluilla antautuu joko työkappale, sen kiinnitys, työkalunpidin tai jokin muu paikka jyrsimessä, riipuen siitä mikä niistä on heikoin!
Käytännössä jyrsin ja sen pöytä ovat kuitenkin sen verran raskastekoisia, että lyhyitä jyrsintöjä pienillä tapeilla ja voimilla tehdessä akseleita ei tarvitse välttämättä lukita tai työstön suuntaan kiinnittää juuri huomiota. Silti pidempiä leikkauksia tehdessä pienikin voima yhdessä värinän kanssa vie lukitsemattoman akselin helposti sivuun, jolloin leikkauksesta ei tule suora, vaan siihen tulee pieniä portaita.

Työkalun, jyrsinpään ja puristimen suoristus

Tuntemattomassa tilassa olevaa konetta, puristinta ja työkaluja lähestyessä on hyvä huomioida koneen ja työkalun suoruus.

Jyrsinpään suoruuden tarkastus

Jyrsinpää on käännettävissä kahden akselin suhteen jyrsinpään takana olevista nivelistä.
Nivelissä on silmämääräinen kulma-asteikko, tarkasta että ne ovat nollassa (suorakulma).
Vähänkään tarkemmissa töissä pää on syytä suoristaa mittakellolla. Mikäli näin on tehty, on molempien nivelten päällä teippi ja merkintä toimenpiteestä.
Jos tarpeen, katso suoristusohjeet kohdasta Pään suoristus.
Mikäli avaat nivelten lukituksen, poista vastaavat teipit.

Työkalun suoristus

Työkalun keston ja leikkauksen laadun vuoksi tuntematon jyrsintappi olisi aina hyvä tarkastaa mittakellolla.
Aseta työkalu pitimeen ja pidin karalle ja mittakello tapin juureen. Pyöritä karaa käsin.
Ihannetilanteessa heittoa ei ole, mutta jos sitä on yli sen, mitä työkalu normaalisti leikkaa per hammas, on asialle syytä tehdä jotain tai työkalu leikkaa vain toisella poulellaan.
Tyypillisesti heitto tulisi olla alle 0.05mm. Jos se on enemmän, käännä työkalunpidintä 180 astetta karalla ja mittaa uudestaan.
Karan toinen vetohammas on maalattu oranssiksi. Joissain työkalunpitimissä voi olla vastaavasti oranssi merkki kertomassa oikeasta asennosta.
Mikäli toteat toisen asennon paremmaksi, voit merkata sen vastaavasti oranssilla tussilla.
Jos työkalunpitimen kääntö ei auta, irroita työkalu pitimestä, tarvittaessa puhdista pidin ja kiristä uudelleen. Myös erityisesti ER-holkkien laatu vaihtelee, joten holkkia kannattaa tarvittaessa pyöräyttää.
Vaihdettavilla karbidipaloilla oleva työkalu tarkastetaan karbidipalojen reinoista, tässä tapauksessa myös karbidipaloissa voi olla eroja tai ne ovat huonosti paikallaan. Mikäli vaihdat paloja, niiden heitto on aina tarkastettava.

Puristimen suoristus

Älä jätä suoristamatonta puristinta kiinni pöytään. Näin ollen jos pöydässä on puristin kiinni, se on luultavasti suoristettu
Tarkempaan työhän suoruus on kuitenkin hyvä tarkastaa. Kiinnitä mittakellon jalusta varovasti ja kolhimatta pinolin juureen, laske porasyöttöä sen verran että jalan saa kiinnitetyttyä.
Tarvittaessa suorista puristin. Helpoiten se tapahtuu löysäämällä kiinnitysmuttereita ja varovasti naputtamalla puristimien jalustaa messinkivasaralla.

Huolto ja puhdistus

Jyrsin on öljyttävä päivittäin tai joka käytön yhteydessä vetämällä yksi kokonainen liike öljyrin vivusta. Katos lisätietoja kohdasta Päivittäinen öljyäminen.

Käytön aikana on hyvä tarkkailla Y-akselin johteille kertyviä lastuja ja pyyhkiä ne ajoittain, erityisesti jos teet suuria liikkeitä Y-akselilla.

Käytön jälkeen jyrsin, työkalut sekä puristimet on puhdistettava kaikista lastuista, lukuunottamatta jalustan allasta, jos siellä on öljyä. Altaaseen voi asettaa käytettyjä rättejä imemään koneesta valuvaa öljyä ja muuten poistaa enimmät lastut. Helpoin tapa puhdistaa jyrsin kauttaaltaan on poistaa isoimmat lastut käsin ja imuroida loput. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Y-akselin johteisiin, puristimiin sekä pöydän T-uriin. Usein on syytä avata puristinta sen verran että sisälle kertyneet lastut saa puhdistettua. Lopuksi on hyvä pyyhkiä paperilla tai rätillä pöytä ja puristimet puhtaaksi leikkuuöljyistä sekä pienistä lastuista.

Jos lattialle on tippunut öljyä, myös se on pyyhittävä pois. Apuna voi käyttää vaikka isopropanolia. Lattioiden tulisi olla täysin kuivat, koska muutoin öljy kulkeutuu kaikkialle.

Työkalun vaihto

Työkalu vaihdetaan löysäämällä työkalunpitimen vetotanko jyrsinpään yläpuolelta 19mm avaimella. Avain roikkuu tavallisesti jyrsinpään oikealla puolella. Prosessi menee seuraavasti:

Löysää vetotankoa muutama kierros.
- Tarvittaessa pidä karaa paikallaan vetämällä pään vasemmalla puolella olevasta jarrukahvasta ylös tai alas.
Löysättyäsi vetotankoa muutaman kierroksen työkalu on yleensä jumissa ja tankoa pitää napauttaa työkalun vapauttamiseksi kartiosta.
- Tähän voi käyttää avainta tai messinkivasaraa, jolla lyödään vetotangon päähän jyrsimen pään yläpuolelta.
- On tärkeää, ettei vetotanko ole täysin irti, koska muuten työkalu putoaa irrotessaan ja tangon kierteet vaurioituvat.
Kun työkalu on hieman irti, kierrä tanko täysin auki samalla pitäen kiinni työkalusta. Poista työkalu.
Aseta uusi työkalu paikalleen ja kiristä vetotanko.
- Tanko saa olla melko tiukalla. Jos karaa pitää paikallaan jarrulla, jarrulla ei helposti saa pidettyä vastaan niin että tangon saisi liian tiukalle.

Vetotangon pituus

Jyrsimen vetotangon pituutta voi ja tarvitsee joskus muuttaa, koska jyrsimelle on kahden korkuisia työkalunpitimiä. Pitimet erottaa kartion päässä olevasta nupista tai sen puutteesta. Tällä hetkellä pidemmän vetotangon tarvitsevat ER20 ja ER32 pitimet, jotka ovat BT30-tyyppiä. Tanko ei normaalimitassaan yllä näiden työkalujen kierteisiin.
Tankoa voi jatkaa poistamalla tangossa oleva holkki.Nosta vetotankoa ylöspäin kunnes holkki nousee tangon mukana ja poista se. Holkkia säilytetään esimerkiksi jyrsimen pöydän päässä olevassa kolossa.
Vastaavasti holkki pitää tarvittaessa laittaa paikalleen kun käyttää lyhyemmän vetotangon tarvitsevia työkaluja. Työkalut jossa on kartion päässä nuppi, eivät kiristy ilman holkkia, koska vetotanko pohjaa liian pitkänä pitimen kierteen pohjaan.
Vetotangossa on M12-kierre. Näin ollen jyrsimeen käyvät liki kaikki 30-kartiolla olevat työkalunpitimet joissa on M12 kierre. Niin sanotuissa CNC-pitimissä on lyhyempi kierre, koska niihin on tarkoitettu asennettavaksi vetonuppi automaattista työkalunvaihtajaa varten. Jotta Reinoon kävisi myös tallaiset työkalut, on vetotankoon tehty irroitettava holkki

Rakenne ja hallintalaitteet

Virtakytkimet ja virransyöttö

Jyrsimen päävirtakytkin on jyrsimen takana oikealla puolella. Jos päävirta on päällä, on ohjauspaneelissa esiohjausjännite (230V). Päävirta on pääsääntöisesti aina päällä. Jyrsintä käyttäessä päävirran lisäksi on kytkettävä virta ohjauspaneelista. Jyrsimessä on 3-vaiheinen 16A syöttöpistoke ja kaapeli.

Ohjauspaneeli

Jyrsimen ohjauspaneeli sijaitsee jyrsinpään "otsassa" etupuolella ja siinä on kuusi nappulaa tai vipua.

Vasemmalla puolella punainen ja vihreä kytkevät karan päälle kun jyrsimessä on virta.
Keskellä ylhäällä hätäpysäytys pysäyttää karan ja katkaisee virran syöttömoottoreilta.
Keskellä alhaalla on karan suunnanvaihto kytkin.
Oikealla ylhäällä on jyrsimen virtakytkin. Tämä kytkee kontaktorin joka virroittaa taajuusmuuntimen sekä digitaalinäytön.
Oikealla alhaalla on syöttömoottoreiden virtakytkin, joka virroittaa muuntajan, joka taas syöttää 110V jännitteen syöttömoottoreille (ei käytössä tällä hetkellä).

Digitaalinäyttö

Reino on varustettu Heidenhain VRZ 753B-digitaalinäytöllä ja Heidenhain LS503 mittasauvoilla, joissa itse mittaelementti on lasinen. Näyttö on hyvin alkeellinen, eikä omaa mitään laskutoimintoja, kuvioita tai edes puolitusta. Näytössä on kuitenkin mitat X- Y- ja Z-akselle valittavalla 0.01mm/0.005mm resoluutiolla, sekä erillinen näyttö syötetyille arvoille, jolloin päässälaskut ovat huomattavasti helpompia kuin näytöissä, joissa lukema syötetään suoraan halutulle akselille.

Mittasauvat ovat puhdistettu 10/2018 ja Z- sekä Y-akseleiden tiivisteet uusittu. Tiivisteet lahoitti Hacklabille Heidenhain. X-akselin tiiviste on vaihdetty edellisen omistajan toimesta.

Digitaalinäytön manuaali valmistajalta: https://content.heidenhain.de/doku/oma_vrz/Oma_Coun/VRZ/700/DGbF/20564491.pdf

Saivoissa on fyysisest referenssimerkit, jolloin niistä voi aina löytää haluansa kohdan ajamalla ne referenssiin. Tämä tapahtuu "Memofix" vipua käyttämällä. Tälle ei kuitenkaan ole mitään tarvetta, ellei pöydälle ole tehty jotain pysyvää setuppia ja vivun pitäisi aina olla vihreässä asennossa. Lisätietoja ominaisuuden käytöstä manuaalista.

Digitaalinäytön käyttö

Numeronäppäimillä syötetään haluttu arvo pieneen näyttöön oikeassa yläkulmassa. Lukeman voi nollata C-näppäimellä. Pienen näytön arvo siirretään halutulle akselille painamalla oranssia akselin kirjainta.

Porasyöttö eli pinoli eli W-akseli

Porasyötön liikerata on 5" eli noin 127mm. Porasyöttöä voi käyttää niin poraukseen kuin varovaiseen jyrsintäänkin. Tällä akselilla ei kuitenkaan ole digitaalinäyttöä, joten tarkat liikkeet on tehtävä Z-akselilla. Akselin käyttö aivan alimmassa ääriasennossa ei kuitenkaan ole suositeltavaa huonomman jäykkyyden vuoksi. Tukevuudeltaan paras on yläasento ja jyrsiessä pinoli ei näin pääse tärinästä liikkumaan ylöspäin.

Porasyöttöä voi käyttää manuaalisesti kuten pylväsporakoneessa jyrsinpään oikealla puolella olevasta vivusta. Vipua voi säätää parempaan asentoon löysäämällä sen akselissa olevaa nuppia ja vetämällä kahvaa ulospäin.

Syötön liikematakaa voi rajoittaa kiertämällä jyrsinpään edessä olevia muttereita ylös tai alas. Nämä mutterit toimivat myös automaattisyötön irroituksen syvuusasettimena. Muttereiden vieressä on mitta-asteikko, mutta jos syvyys on asetettava hyvin tarkasti, sen voi tehdä käyttämällä hyväksi Z-akselia ja digitaalinäyttöä seuraavasti: Aseta poranterä tai työkalu kappaleeseen kiinni laskemalla pinoli. Nollaa Z-akselin näyttö. Ruuvaa Z-akselia halutun verran alaspäin, vaikkapa 30mm, tehdäksesi 30mm syvän reiän. Aseta pinolin rajoitinmutteri niin että se jää juuri kantamaan, rajoittaen maksimiliikkeen tähän syvyyteen. Käännä Z-akseli takaisin nollaan. Poraa pinolilla rajoittimeen saakka, nyt reikä on 30mm syvä.

Pinolin syöttämistä käsin on vältettävä jyrsinnässä koska sen tarkka syöttäminen on hankalaa. Toiminto on kuitenkin hyödyllinen kappaleen pinnan asettamiseksi digitaalinäyttöön. Laske työkalu kappaleen pintaan ja lukitse se, jolloin voit nollata Z-akselin ja aloittaa työstön.

Pinolin automaattisyöttö

Suuntaa-antavat syöttönopeudet eri porakoille
Pora    Syöttöasetus
2-4mm   0,0015" 0,038mm/kierros 
4-6mm   0,003"  0,076mm/kierros 
6-9mm   0,008"  0,203mm/kierros

Pinolissa on mekaaninen automaattisyöttö, joka syöttää pinolia asetetun matkan joka karan kierros. Tämä on erityisesti hyödyllinen ominaisuus käytettäessä avartimia, koska jyrsimessä ei ole automaattisyöttöä Z-akselilla. Automaattisyöttö toimii hyvin myös poratessa. Suurin mahdollinen porakoko on noin 7-9mm teräkselle, johtuen syötön ylikuormituskytkimestä. Jos huomaat syötön nykivän ja syöttävän huonosti, vaihda käsikäytölle.

Automaattisyöttö asetetaan kytkemällä sen vaihde päälle vivusta jyrsinpään oikealta puolelta. Sen jälkeen valitaan syöttönopeus vivusta vasemmalta puolelta, asteikko on tuumaa per kierros. Syöttö kytketään vivusta jyrsinpään etupuolelta vasemmalta. Sitä ennen on syytä asettaa myös syötön syvyys liikematkan rajoittimella. Saavutettuaan rajoittimen syöttö laukeaa irti. Syötön voi katkaista myös kytkentävivusta kääntämällä. Syötössä on ylikuormitusrajoitin, joka käytännössä hyppii hampaita jousikuormitetulla kytkentäpyörällä, eikä syöttöä siksi tule ajaa jatkuvasti rajoitinta vasten.

Kun syöttöä ei käytetä, sen vaihde tulee kytkeä pois päältä. Vaihteen ollessä päällä ja karan pyöriessä jyrsinpään edessä oleva pieni pyörä ja akseli pyörii. Jos tähän asettaisi isomman käsipyörän ja vivun, sitä voisi käyttää porauksen hienosyöttönä.

X-akseli

X-akselin liikevara on noin 800mm. X-akseli on pääasiallinen työstöakseli ja jyrsimen vaaka-akseleista tarkin ja vähävälyksisin. Jos akselia liikuttaa aivan ääripäihin tasapaino siirtyy satulan johteiden ulkopuolelle ja pöydän pinta nousee muutamia sadasosamillejä.

Jyrsimen X-akseli on pöydän suuntainen ja sitä voi liikuttaa pöydän päissä olevista kammista. X-akselin lukitus tapahtuu satulan etupuolella olevista kahdesta vivusta kiristämällä. Kiristys on varsin tehokas, joten se ei tarvitse paljon voimaa. Jos pöytä on jumissa tai jäykkä, löysää lukitukset. X-akseli liikkuu varsin herkästi, joten lukituksia on syytä käyttää jos akselia ei syötetä tai muuten se saattaa liikkua itsestään työstövoimista.

Ääripäissään akselin tasapainokohta menee ohi satulan johteiden ja vastus hieman kasvaa, riippuen siitä onko pöydällä paljon painoa. Vasemmalle liikutettaessa pöydän ääripäässä syöttömoottori ottaa kiinni satulaan. Oikealle liikuttaessa pöydän voi liikuttaa niin pitkälle kuin se menee, jolloin satulan johteet paljastuvat noin 80mm matkalta. Jotta pöydän saa aivan oikeaan reunaan, Y-akselin lukitusruuvin joutuu poistamaan kammen tieltä.

Y-akseli

Y-akselin liikevara on noin 400mm. Liikettä rajoittaa hieman pöydän takana oleva X-akselin mittasauva ja sen suoja. Y-akseli on jyrsimen kulunein akseli ja sen johteissa on selvää kulumaa keskellä. Tästä syystä akseli on hieman jäykempi ääripäissää. Myös akselin ruuvissa on hieman enemmän väljää keskellä. Jos olet tekemässä jotain niin tarkkaa, että näillä välyksillä on merkitystä, luultavasti tiedät miten ne huomiodaan työssä ja työn suunnittelussa.

Y-akseli on pöydän poikkisuuntainen ja sitä voi liikuttaa jyrsimen edessä polvessa olevasta kammesta. Kampi liikuttaa pitkittäissuunnassa satulaa, jonka päällä pöytä on. Y-akselin lukitus tapahtuu satulan vasemmalta puolelta pöydän alta yhdellä vivullaa. Vivussa ei ole kovin paljon voimaa, joten se on kiristettävä melko tiukkaan tarvittaessa. Kiristäessä digitaalinäyttö saattaa näyttä akselin liikahtavan muutaman sadasosamillin.

Etummaisessa ääripäässään satula tulee polven johteiden pään tasalle niin, että johteiden pyyhkijäkumit ovat johteiden ulkopuolella. Taka-asennossa mittasauvan musta suojarauta ottaa kiinni Z-akselin johteisiin. Etenkään tähän suuntaan akselia ei saa kääntää voimalla päätyyn, koska äärimmillään mittasauva voi vaurioitua.

Z-akseli

Z-akselin liikevara on noin 400mm ylös-alas suunnassa. Akselia voi käyttää tarkkaan työstöön Z-suunnassa, koska sen sijainti näkyy digitaalinäytössä.

Z-akselin kampi sijaitsee jyrsimen edessä vasemmalla puolella. Kammen voi irroittaa tai kääntää ympäri pois tieltä. Kampi liikuttaa jyrsimen polvea ja pöytää pystysuunnassa. Polven voi lukita kahdesta pienestä vivusta polven vasemmalta puolelta. Tämä on tarpeen vain jos työstät suurempia kappaleita, koska Z-akseli ei aivan helposti liiku itsestään.

Akseli ottaa alhaalla ääripäässään kiinni polven alla olevaan jalkaan, jonka läpi akselin ruuvi menee. Tällain kammesta katoaa vaste. Älä pakota akselia pidemmälle äläkä työstä aivan ala-asennossa, vaan nosta akseli ruuvin varaan. Yläasennossa akseli vastaa pöydän takana Z-akselin johteiden yläpäässä olevaan kuusiokoloruuviin.

Z-akselin pitäisi olla suunnilleen yhtä jäykkä niin ylös kuin alas kammesta pyörittäen. Jos näin ei ole, saattaa akselin lukitus olla päällä, jolloin akseli liikkuu alaspäin huomattavasti herkemmin. Tämä ei ole hyväksi, koska silloin akseli ei lepää kunnolla ruuvin varassa ja saattaa laskea itsestään tärinästä.

Sähköiset automaattisyötöt

Automaattisyöttölaitteet eivät ole käytössä tai kytkettynä tällä hetkellä.

Jyrsimessä on sähköiset automaattisyötöt X- Ja Y-akseleille. Syöttöjen virta kytketään ohjauspaneelista, jolloin syöttölaitteisiin syttyy punainen LED-valo. Syötön suunta valitaan laitteessa olevasta vivusta, joka kytkee vaihteen ja moottorin päälle. Syötön nopeus valitaan vivussa olevasta potikan nupista. Nopeussäädön voi ohittaa ruskeasta nappulasta ja asettaa täysille esimerkiksi paluuliikkeen aikana. Syöttölaitteissa on ylikuumenemissuoja, jonka voi joutua kuittaamaan laitteessa olevasta pienestä punaisesta napista.

Taajuusmuunnin

Jyrsimen karamoottoria käyttää taajuusmuunnin. Taajuusmuunnin on asennettu jyrsimeen jotta karan käynnistys ja suunnanvaihto olisi pehmeää, sekä hidastus nopea sammuttaessa. Taajuusmuuntimessa on lisäksi jarruvastus. Ilman taajuusmuuntimen jarrutoimintoa varsinkin kovilla kierroksilla jyrsin pyörisi hyvän aikaa ennen kuin pysähtyisi ja hätäisempi tekijä joutusi käyttämään käsijarrua. Myöskään suunnanvaihto vauhdista ei onnistuisi ja jyrsimen kontrollit olisivat monimutkaisemmat ja suuremmat jos ne eivät olisi esiohjattuja.

Karan nopeudensäätö tapahtuu taajuusmuuntimesta huolimatta jyrsimen omalla variaattorilla, mutta taajuusmuuntimen nopeutta on mahdollista muuttaa tarvittaessa. Tällä hetkellä jyrsimen sähkökaapista roikkuu potikka, jota kääntämällä nopeutta voi säätää myös. Suurimmalla nopeudella moottori pyörii 50Hz nimellisnopeudellaan ja potikka tulisi aina jättää tähän asentoon. Nopeudensäätö on potikasta on kuitenkin kätevää esimerkiksi kierteitä tehdessä, jolloin voimaa ei tarvita paljon ja karan pyörintänopeuden on oltava alhainen. Vaihteohtoisesti tällaiset operaatiot voi käyttäen jyrsimen hidasta nopeusaluetta.

Jyrsimen voitelu ja öljyri

Jyrsinkone on ajoittain öljyttävä, tämä on hyvä tehdä kerran päivässä tai joka käyttökerralla.

Päivittäinen öljyäminen

Jyrsin on varustettu käsikäyttöisellä öljyämislaitteella. Laite sijaitsee polven vasemmalla puolella ja öljyäminen tapahtuu vetämällä sen vivusta sivulle ja alas vivun koko liikematkan verran. Jos vivussa tuntuu normaali vaste, eikä ilmaa, yksi veto riittää.

Öljyristä menee putket kaikkien akseleiden johteisiin ja X- ja Y- akselin ruuveille. Ylimääräinen öljy valuu jyrsimen alle jalustaan. On hyvä tarkkailla että kaikki johteet ovat hieman öljystä märät tai niiden välistä valuu hieman öljyä, tämä kertoo että joka paikkaan menee öljyä.

Öljyrissä on öljysilmä josta voi tarkkailla öljyn määrää. Jos öljy on loppumassa, öljyriin voi lisätä johdeöljyä, moottoriöljyä tai vastaavaa. Vältä lastujen putoamista öljyriin.

Ajoittainen öljyäminen

Öljyrin lisäksi ajoittain on öljyttävä jyrsimen pää. Tämä tapahtuu pään oikealla puolella olevasta pienestä nipasta, jossa on pieni kuppi. Kun pinolia liikuttaa alas, imee rakenne tästä ilmaa ja jos samalla kuppiin annostelee öljyä tippakannusta, menee öljy tehokkaasti pään sisään. Ylimääräinen öljy valuu pinolin ja karan juuresta pöydälle. Öljynä voi käyttää mitä vain moottoriöljyn jäykkyistä, vaikka hienoa johdeöljyä. Paksua johdeöljyä ei kuitenkaan tule päässä käyttää. Tämä öljy voitelee myös karan laakerit.

Öljyämistarvetta voi tarkkailla liikuttamalla pinolia ylös-alas ja kuuntelemalla suhinaa. Jos pinolissa on riittävästi öljyä, se on ilmatiivis, jolloin ilma pakenee öljyämisnipasta pitäen pienen vinkumisen.

Myös Z-akselin ruuvi on hyvä ajoittain öljytä käsin.

Kara

Reinon kara on 30-kokoinen kartio M12-kierteellisellä vetotangolla. Reinon vetotankoon on lisätty irroitettava holkki, jolloin karalle käyvät käytännössä kaikki M12 kierteellä varustetut pitimet joissa on vetohampaiden kolot. Näitä kutsutaan esimerkiksi ISO30, SK30, NMTB30, NT30, NMT30, BT30, tms. nimillä. Huomaa että joissain näistä saattaa olla tuumainen kierre vetotangolle, eikä sellaisia pitimiä ei ole mitään syytä hankkia, vaikka tuumaisen vetotangon voisi helposti tehdä. Samoin mm. ISO30 nimellä saatetaan kutsua pitimiä joissa ei ole vetohampaiden koloja. Tällaiset pitimet voi muokata sopiviksi jyrsimällä kolot. Halvimpia pitimiä ovat nykypäivänä yleensä kiinalaiset BT30 pitimet.

Jyrsimen kara käyttää 7207 viistokuulalaakereita DB-konfiguraatiossa. Karan laakerit ovat vaihdettu uusiin 12/2018. Laakerit ovat avoimet ja saavat öljyä jyrsinpään öljynipasta, mutta myös suojattuja laakereita voi käytää. Kara ja sen laakerit irroitetaan löysäämällä ja irroittamalla pinolin kaulus ja naputtamalla vetotangon reiästä karan akselia. Pinolin alakauluksen kierteet ovat vasenkätiset ja sen takapuolella on pieni kuusiokololukkoruuvi, joka on ensin löysättävä. Karan laakereita on hyvin vaikea rikkoa. Uudet laakerit maksavat joitain kymmeniä euroja.

Karassa on noin 0.03mm heittoa sen juuresta mitattuna. Tarkoituksena on joskus hioa kara, luultavasti paikallaan.

Käyttöohje

Jyrsintä on myyty useilla eri merkeillä. Taiwanilaisen valmistajan alkuperäinen mallinimi on Kingrich KR-V2000. Paperiset manuaalit löytyvät jyrsimen vierestä hyllystä. Ohessa vastaavan koneen käyttöohje englanniksi. Ohjeissa saattaa olla pieniä eroja ja epätarkkuuksia.

https://www.xyzmachinetools.com/downloads/All%20Machine%20Manuals/KR_XYZ_2000_V2000_Instruction_Manual.pdf

Ongelmat ja vikatilat

Kara ei käynnisty vaikka virta tulee

Taajuusmuunnin saattaa olla vikatilassa. Tämä saattaa tapahtua eriyisesti kun kara sammutetaan painavalla työkalulta hyvin suurilta kierrosnopeuksilta, jolloin jarrutettavana on paljon energiaa ja taajuusmuunnin trippaa. Taajuusmuunnin resetoidaan sammuttamalla virta, mutta tämä nollaa myös digitaalinäytön. Vaihtehtoisesti taajuusmuuntimen voi resetoida avaamalla jyrsimen takana oleva sähkökaappi ja painamalla taajuusmuuntimen Reset-nappulaa. Huomioi että kaapissa on paljaita jännitteellisiä osia!

Syöttömoottorit eivät toimi

Syöttömoottorit eivät ole tällä hetkellä käytössä!

Karassa on paljon heittoa!

Karassa on noin 0.03mm heittoa mittattuna sen suulta. Jos työkalussa on heittoa myös, on parempi jos heitot kumoavat toisiaan, joten aseta työkalu sopivaan asentoon.

Kone pyörii hyvin hiljaa!

Sähkökaapista koneen takaa roikuu potikka. Käännä se täysille. Tämä vastaa moottorin nimellisnopeutta jolloin variaattorin nopeusnäyttö näyttää oikein. Normaalisti nopeutta ei ole tarvis säätää potikasta kuin erikoistilanteissa.

Akselit tai porasyöttö ovat jumissa

Akselin lukitus on luultavasti päällä. Kato lukituksen käyttö kyseisen akselin kohdalta. Myös poran automaattisyöttö saattaa olla päällä.

Koneeseen ei tule virtaa

Tarkasta liitäntäjohto ja päävirtakytkin koneen takaa oikealta puolelta.

Digitaalinäyttö ei toimi

Jos virta tulee ja numerot näkyvät, varmista että "Memofix" vipu on vihreässä asennossa. Jos tämä ei auta, aja akselia edes takaisin kunnes se toimii tai käynnistä kone uudestaan. Memofix-vivulla voi mittasauvasta löytää referenssimerkin, mutta sen käytölle ei ole mitään syytä.

Digitaalinäyttö liikkuu omiaan

On tavallista että näytön lukemat liikkuvat joitain sadasosamillejä omiaan, tämä johtuu erinäisistä välyksistä. X-akselin lukeman on kuitenkin ainakin kerran havaittu juoksevan useita millejä ilman syytä. Sauva on sen jälkeen tarkastettu ja kiristetty, mutta mitään syytä ei käytökselle ole löytynyt. On mahdollista että ilmiön aiheutti sopiva värinä ja mittapään resonointi, mutta jos näin käy sinulle, kirjoita siitä wikiin ja kerro muille käyttäjille. Lähtökohtaisesti mittasauvat ja digitaalit ovat täysin lahjomattomia ja niihin pitäisi voida luottaa täysin.

Metallijyrsin Reino