Ero sivun ”Pacman rakennusohje” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: Koska Pacman-projekti (linkki) herätti kiinnostusta ja näyttöjä on runsaasti tarjolla, tästä on tehty “rakennussarja” eli suunniteltu piirilevy ja keräilty komponentit lokerikkoon. Tämä Wiki-sivu toimii kokoamisohjeena. Tämä ohje kuvaa version V2 (piirilevylle tehty), jossa on pieniä muutoksia alkuperäiseen Veroboardille tehtyyn V1:een. Myöskään V1 ja V2 softat eivät ole suoraan vaihtokelpoisia, koska piirilevyä suunniteltaessa muutaman I/O-pinnin paikk...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
== Piirilevyn rakenne == | == Piirilevyn rakenne == | ||
[[Tiedosto:Pacman_piirilevy.png|400px|thumb|right]] | |||
Piirilevy on melko yksinkertainen ja helppo koota. Pintaliitoksena on vain passiivikomponenentteja, kaikki 2 mikropiiriä ovat DIP-kantaisia. | Piirilevy on melko yksinkertainen ja helppo koota. Pintaliitoksena on vain passiivikomponenentteja, kaikki 2 mikropiiriä ovat DIP-kantaisia. | ||
Mikrokontrolleri STC8A8K64D4 on varsinaiselta koteloltaan QFP48, jossa 0,5 mm jalkaväli. Juottamisen helpottamiseksi piirilevy on suunniteltu käyttämään valmiina saatavaa breakouttia, joka muuttaa piirin DIP40-footprintille. Breakout on hyvin yksinkertainen, siinä on mikrokontrollerin lisäksi vain pari suodatuskonkkaa ja power-ledi. | Mikrokontrolleri STC8A8K64D4 on varsinaiselta koteloltaan QFP48, jossa 0,5 mm jalkaväli. Juottamisen helpottamiseksi piirilevy on suunniteltu käyttämään valmiina saatavaa breakouttia, joka muuttaa piirin DIP40-footprintille. Breakout on hyvin yksinkertainen, siinä on mikrokontrollerin lisäksi vain pari suodatuskonkkaa ja power-ledi. Näitä saa ianakin eBaysta: https://www.ebay.com/itm/335839063360 | ||
Alkuperäisessä V1-versiossa oli audiovahvistimena LM386. V2-versioon on vaihdettu LM389 koska näitä on labilla paljon. Molempien vahvistinosuus on aika tarkaan sama, mutta LM389:ssä on lisäksi 3 irtotransistoria, joita voi käyttää haluamallaan tavalla. Tässä niiden avulla on tehty mahdollisuus hiukan säätää suodatusta ja tasoja I/O-pinnejä ohjaamalla. Pacman-ohjelma ei kylläkään käytä näitä, koska äänet on suunniteltu V1-hardwarelle, jossa säätömahdollisuutta ei ollut. | Alkuperäisessä V1-versiossa oli audiovahvistimena LM386. V2-versioon on vaihdettu LM389 koska näitä on labilla paljon. Molempien vahvistinosuus on aika tarkaan sama, mutta LM389:ssä on lisäksi 3 irtotransistoria, joita voi käyttää haluamallaan tavalla. Tässä niiden avulla on tehty mahdollisuus hiukan säätää suodatusta ja tasoja I/O-pinnejä ohjaamalla. Pacman-ohjelma ei kylläkään käytä näitä, koska äänet on suunniteltu V1-hardwarelle, jossa säätömahdollisuutta ei ollut. | ||
| Rivi 31: | Rivi 33: | ||
2*17 naaraspiikkirimaa ei ole saatavilla, joten joudutaan taas sahaamaan. Sen voi tehdä lokerikossa olevasta 2*20 rimasta tai sitten CPU:lta ylijääneistä kahdesta 1*19 naarasrimasta katkaisten. | 2*17 naaraspiikkirimaa ei ole saatavilla, joten joudutaan taas sahaamaan. Sen voi tehdä lokerikossa olevasta 2*20 rimasta tai sitten CPU:lta ylijääneistä kahdesta 1*19 naarasrimasta katkaisten. | ||
Breakoutin ja näyttöliittimen välissä olevat 2 kpl 7-piikkistä piikkiriman pätkää on tarkoitettu logiikka-analysaattorin liittämiseen, jos haluaa katsella CPU:n ja näytön välisiä signaaleja. Ne voi hyvin jättää kalustamatta. | Breakoutin ja näyttöliittimen välissä olevat 2 kpl 7-piikkistä piikkiriman pätkää on tarkoitettu logiikka-analysaattorin liittämiseen, jos haluaa katsella CPU:n ja näytön välisiä signaaleja. Ne voi hyvin jättää kalustamatta, jos ei aio ihailla pulssien vilistystä. | ||
== Kytkennät ympäristöön == | == Kytkennät ympäristöön == | ||
[[Tiedosto:Pacman_orientaatio.jpg|400px|thumb|right]] | |||
Kytkentävaihtoehdot näyttöön tuli jo edellä käsitellyksi. Orientaatio ei ole itsestään selvä, koska näyttö on neliö ja liittimiäkin on kaksi. Oheinen kuva selventänee: kahvan vieressä olevat kolmiot osoittavat ylöspäin. Tällöin käytetään vasemmanpuoleista liitintä ja nasta 1 on vasemmalla ylhäällä. | Kytkentävaihtoehdot näyttöön tuli jo edellä käsitellyksi. Orientaatio ei ole itsestään selvä, koska näyttö on neliö ja liittimiäkin on kaksi. Oheinen kuva selventänee: kahvan vieressä olevat kolmiot osoittavat ylöspäin. Tällöin käytetään vasemmanpuoleista liitintä ja nasta 1 on vasemmalla ylhäällä. | ||
[[Tiedosto:Pacman_TSOP.jpg|400px|thumb|right]] | |||
Kolmipiikkinen piikkirima +5V/GND/IR on tarkoitettu kaukosäätimen IR-vastaanottimen liittämiseksi. Nastajärjestys on TSOP34838:n mukainen, mutta sen saatavuus näytti huonolta, joten lokerikossa on nyt TSOP31238. Se on mekaanisesti hiukan isompi ja sen nastajärjestys on eri, eli +5V ja GND on vaihtaneet paikkaa. Tämä pitää ottaa huomioon, kun tekee vastaanottimelle kaapelia. | Kolmipiikkinen piikkirima +5V/GND/IR on tarkoitettu kaukosäätimen IR-vastaanottimen liittämiseksi. Nastajärjestys on TSOP34838:n mukainen, mutta sen saatavuus näytti huonolta, joten lokerikossa on nyt TSOP31238. Se on mekaanisesti hiukan isompi ja sen nastajärjestys on eri, eli +5V ja GND on vaihtaneet paikkaa. Tämä pitää ottaa huomioon, kun tekee vastaanottimelle kaapelia. | ||
Sarjaportti tarvitaan vähintäänkin ohjelman downloadaamiseen. Siinä on nyt oma 4-piikkinen standardini (+5V/RXD/TXD/GND). Siinä voisi olla myös footprintti noille kiinalaisille USB-muuntimille, joita on käytetty mm. 8051-kurssilaudassa, mutta se jäi tekemättä. | Sarjaportti tarvitaan vähintäänkin ohjelman downloadaamiseen. Siinä on nyt oma 4-piikkinen standardini (+5V/RXD/TXD/GND). Siinä voisi olla myös footprintti noille kiinalaisille USB-muuntimille, joita on käytetty mm. 8051-kurssilaudassa, mutta se jäi tekemättä. | ||
USB-muuntimet ovat yleensäkin hankalia STC:n kanssa, koska bootloaderin käynnistyminen vaatii täydellisen sähkökatkon. Kun USB-muunnin pysyy sähköissä, piiri saa sähköä sarjapinnien kautta sen verran, että se ei boottaa kunnolla. Tähän kiinalaiset suosittelee diodi-vastus-viritystä. Se toimii kohtalaisesti, mutta ei ihan | [[Tiedosto:Pacman_serial.jpg|400px|thumb|right]] | ||
USB-muuntimet ovat yleensäkin hankalia STC:n kanssa, koska bootloaderin käynnistyminen vaatii täydellisen sähkökatkon. Kun USB-muunnin pysyy sähköissä, piiri saa sähköä sarjapinnien kautta sen verran, että se ei boottaa kunnolla. Tähän kiinalaiset suosittelee oheista diodi-vastus-viritystä. Se toimii kohtalaisesti, mutta ei ihan ongelmattomasti. Sillä tuon saa kuitenkin ohjelmoitua. | |||
Kaiuttimen voi kytkeä suoraan juotellen tai piikkirimaa käyttäen. Napaisuudella ei ole väliä. | Kaiuttimen voi kytkeä suoraan juotellen tai piikkirimaa käyttäen. Napaisuudella ei ole väliä. | ||
| Rivi 58: | Rivi 62: | ||
Powerin hyötysuhde on kohtalaisen hyvä, joten normaalitilanteessa, jossa näyttö vie vajaan 1A virtaa 5V lähdöstä, ottovirta esim. 19V:lla on n. 300 mA. | Powerin hyötysuhde on kohtalaisen hyvä, joten normaalitilanteessa, jossa näyttö vie vajaan 1A virtaa 5V lähdöstä, ottovirta esim. 19V:lla on n. 300 mA. | ||
Koska jänniteliittimenä on ruuviliitin, tämä on helppo kytkeä väärinpäin, joten levyllä on sarjadiodi 1N400x suojaamassa. Tämänkin virrankesto on omissa kokeiluissa hyvä pitää mielessä. Esim. 12V syötöllä diodin virrankesto ylittyy jo noin 2,5A lähtövirralla, jonka poweri kestää kyllä. | Koska jänniteliittimenä on ruuviliitin, tämä on helppo kytkeä väärinpäin, joten levyllä on sarjadiodi 1N400x suojaamassa. Tämänkin virrankesto on omissa kokeiluissa hyvä pitää mielessä. Esim. 12V syötöllä diodin virrankesto ylittyy jo noin 2,5A lähtövirralla, jonka poweri kestää kyllä. Diodin voi tietystikin ohittaa, jos se aiheuttaa hankaluuksia. | ||
== Ohjelmointi == | == Ohjelmointi == | ||
| Rivi 68: | Rivi 72: | ||
Ohjelman voi ladata STC:n sivuilta https://www.stcmicro.com/rjxz.html Siellä on useampia versiota valittavana, olen käyttänyt versiota 6.91, koska uudemmissa on toiminnot muuttuneet huonompaan suuntaan. Tämä on toiminut varsin luotettavasti. | Ohjelman voi ladata STC:n sivuilta https://www.stcmicro.com/rjxz.html Siellä on useampia versiota valittavana, olen käyttänyt versiota 6.91, koska uudemmissa on toiminnot muuttuneet huonompaan suuntaan. Tämä on toiminut varsin luotettavasti. | ||
Windows saattaa valittaa sertifioimattomasta ohjelmasta ym. koska kiinalaisuus. Päänäyttö on | [[Tiedosto:Pacman_STC-ISP.jpg|400px|thumb|right]] | ||
Windows saattaa valittaa sertifioimattomasta ohjelmasta ym. koska kiinalaisuus. Päänäyttö on ohessa. | |||
Tuohon pitää tehdä muutama asetus: | Tuohon pitää tehdä muutama asetus: | ||
| Rivi 86: | Rivi 91: | ||
Stcgal on komentoriviohjelma, ja ohjelmointi pitäisi onnistua käskyllä: | Stcgal on komentoriviohjelma, ja ohjelmointi pitäisi onnistua käskyllä: | ||
stcgal -p COM1 -P stc8 -t 45000 -o program_eeprom_split=61440 RocMan.hex | stcgal -p COM1 -P stc8 -t 45000 -o program_eeprom_split=61440 RocMan.hex | ||
Komentoesimerkki Windowsista, Linuxissa COM1:n tilalle haluttu sarjaportin tunniste. | Komentoesimerkki Windowsista, Linuxissa COM1:n tilalle haluttu sarjaportin tunniste. | ||
Tässä on hankaluutena, että en ole saanut ohjelmointia onnistumaan STC8A8K64D4:ään. Olen kyllä käyttänyt stcgalia menetyksellä muutaman muun STC:n mallin kanssa, mutta tämän kanssa ei näytä toimivan. Päättyy virheeseen “Protocol error: frequency trimming unsuccessful”. Tämä saattaa liittyä 45 MHz:lla ajamiseen. Stcgalin ohjeessa sanotaan pahaenteisesti “Generally, frequencies between 4000 and 30000 kHz can be achieved”. Tähän ei ole tällä hetkellä ratkaisua tiedossa. | Tässä on hankaluutena, että en ole saanut ohjelmointia onnistumaan STC8A8K64D4:ään. Olen kyllä käyttänyt stcgalia menetyksellä muutaman muun STC:n mallin kanssa, mutta tämän kanssa ei näytä toimivan. Päättyy virheeseen “Protocol error: frequency trimming unsuccessful”. Tämä saattaa liittyä 45 MHz:lla ajamiseen. Stcgalin ohjeessa sanotaan pahaenteisesti “Generally, frequencies between 4000 and 30000 kHz can be achieved”. Tähän ei ole tällä hetkellä ratkaisua tiedossa. | ||
Onnistuneen ohjelmoinnin jälkeen peli käynnistyy suoraan päänäyttöön (attract state). Pelin alkaa painamalla kaukosäätimen OK-painiketta. | |||
Versio 9. huhtikuuta 2025 kello 07.48
Koska Pacman-projekti (linkki) herätti kiinnostusta ja näyttöjä on runsaasti tarjolla, tästä on tehty “rakennussarja” eli suunniteltu piirilevy ja keräilty komponentit lokerikkoon. Tämä Wiki-sivu toimii kokoamisohjeena.
Tämä ohje kuvaa version V2 (piirilevylle tehty), jossa on pieniä muutoksia alkuperäiseen Veroboardille tehtyyn V1:een. Myöskään V1 ja V2 softat eivät ole suoraan vaihtokelpoisia, koska piirilevyä suunniteltaessa muutaman I/O-pinnin paikkaa on siirretty. Muutokset ovat kylläkin hyvin pieniä.
Piirilevyn rakenne
Piirilevy on melko yksinkertainen ja helppo koota. Pintaliitoksena on vain passiivikomponenentteja, kaikki 2 mikropiiriä ovat DIP-kantaisia.
Mikrokontrolleri STC8A8K64D4 on varsinaiselta koteloltaan QFP48, jossa 0,5 mm jalkaväli. Juottamisen helpottamiseksi piirilevy on suunniteltu käyttämään valmiina saatavaa breakouttia, joka muuttaa piirin DIP40-footprintille. Breakout on hyvin yksinkertainen, siinä on mikrokontrollerin lisäksi vain pari suodatuskonkkaa ja power-ledi. Näitä saa ianakin eBaysta: https://www.ebay.com/itm/335839063360
Alkuperäisessä V1-versiossa oli audiovahvistimena LM386. V2-versioon on vaihdettu LM389 koska näitä on labilla paljon. Molempien vahvistinosuus on aika tarkaan sama, mutta LM389:ssä on lisäksi 3 irtotransistoria, joita voi käyttää haluamallaan tavalla. Tässä niiden avulla on tehty mahdollisuus hiukan säätää suodatusta ja tasoja I/O-pinnejä ohjaamalla. Pacman-ohjelma ei kylläkään käytä näitä, koska äänet on suunniteltu V1-hardwarelle, jossa säätömahdollisuutta ei ollut.
V2-versiossa on mukana hakkurimoduuli, joka tekee 5V sähköt levylle. Speksiensä mukaan hakkurin ottojännitealue on 6...40V, mutta koska kiinalaisuus, oletan, että turvallinen alue on 9...24V. Ainakin 19V läppäripowerilla toimii hyvin, sekä tavallisella 12V powerilla.
Kokoaminen
Ensimäisenä kannattaa juotella kaikki pintaliitokset, koska osa muista komponenteista on aika korkeita.
Silk screenissä on merkittynä kaikki komponenttien arvot, joten ne on helppo saada paikalleen. 22 kΩ vastukset eivät ole kriittisiä, ovat pelkkiä ylösvetoja, lokerikossa on näiden tilalle 20 kΩ:t. Samoin 10 µF konkka on pelkkä käyttöjännitteen suodatus, jonka voi korvata esim. 4,7 µF:lla. 47 nF snubber-konkka on 0603, koska näitä oli enemmän, vaikka footprint levyllä on 0805.
Breakoutiin juotellaan siinä mukana tulevat piikkirimat. Rimat voi halutessaan juottaa suoraankin piirilevyyn, mutta ehkä parempi varata mahdollisuus CPU:n vaihtoon ja juottaa levylle naaraspiikkirimat. Näitä ei nyt ollut 1*20-muodossa, lokerikossa on 1*40. Ne joutuu sahaamaan, ja siitä jää hankalia 1*19 kokoisia jäljelle.
LM389:lle kannattaa laittaa 18-pinninen kanta.
Hakkurimoduulin voi juottaa langanpätkillä paikalleen.
Yläreunan piikkirimat voi pätkiä breakoutin mukana tulleesta ylijäämästä. Toki näitä voi käyttää myös juotospisteinä, jos ei tykkää piikkirimaliittimistä.
Liittäminen näyttöön riippuu siitä, minkälainen kotelo/tukirakenne laitteeseen halutaan. Yksinkertaisinta on juottaa piirilevyn alapuolelle 2*17 naaraspiikkirima, jolloin levyn voi työntää suoraan näytön liittimeen ja levy pysyy myös mekaanisesti sen varassa. Jos kotelointi estää tämän, voi levylle juottaa 2*17 urospiikkiriman ja vetää näytön liittimeen 34-napaisen nauhakaapelin.
2*17 naaraspiikkirimaa ei ole saatavilla, joten joudutaan taas sahaamaan. Sen voi tehdä lokerikossa olevasta 2*20 rimasta tai sitten CPU:lta ylijääneistä kahdesta 1*19 naarasrimasta katkaisten.
Breakoutin ja näyttöliittimen välissä olevat 2 kpl 7-piikkistä piikkiriman pätkää on tarkoitettu logiikka-analysaattorin liittämiseen, jos haluaa katsella CPU:n ja näytön välisiä signaaleja. Ne voi hyvin jättää kalustamatta, jos ei aio ihailla pulssien vilistystä.
Kytkennät ympäristöön
Kytkentävaihtoehdot näyttöön tuli jo edellä käsitellyksi. Orientaatio ei ole itsestään selvä, koska näyttö on neliö ja liittimiäkin on kaksi. Oheinen kuva selventänee: kahvan vieressä olevat kolmiot osoittavat ylöspäin. Tällöin käytetään vasemmanpuoleista liitintä ja nasta 1 on vasemmalla ylhäällä.
Kolmipiikkinen piikkirima +5V/GND/IR on tarkoitettu kaukosäätimen IR-vastaanottimen liittämiseksi. Nastajärjestys on TSOP34838:n mukainen, mutta sen saatavuus näytti huonolta, joten lokerikossa on nyt TSOP31238. Se on mekaanisesti hiukan isompi ja sen nastajärjestys on eri, eli +5V ja GND on vaihtaneet paikkaa. Tämä pitää ottaa huomioon, kun tekee vastaanottimelle kaapelia.
Sarjaportti tarvitaan vähintäänkin ohjelman downloadaamiseen. Siinä on nyt oma 4-piikkinen standardini (+5V/RXD/TXD/GND). Siinä voisi olla myös footprintti noille kiinalaisille USB-muuntimille, joita on käytetty mm. 8051-kurssilaudassa, mutta se jäi tekemättä.
USB-muuntimet ovat yleensäkin hankalia STC:n kanssa, koska bootloaderin käynnistyminen vaatii täydellisen sähkökatkon. Kun USB-muunnin pysyy sähköissä, piiri saa sähköä sarjapinnien kautta sen verran, että se ei boottaa kunnolla. Tähän kiinalaiset suosittelee oheista diodi-vastus-viritystä. Se toimii kohtalaisesti, mutta ei ihan ongelmattomasti. Sillä tuon saa kuitenkin ohjelmoitua.
Kaiuttimen voi kytkeä suoraan juotellen tai piikkirimaa käyttäen. Napaisuudella ei ole väliä.
Kolmipiikkisessä piikkirimassa TP2/TP1/GND on kaksi ohjelmasta ohjattavaa testipistettä. Niihin voi kytkeä skoopin ja katsella, miten ohjelman ajoitukset menee. Koodissa pisteet TP ja TP2.
Sähkön syöttö
Sähköt (9...24V DC) syötetään ruuviliittimen kautta hakkurille, joka tekee siitä 5V.
Riippuen siitä, mitä ledeihin ajetaan, näyttö voi ottaa hyvinkin paljon virtaa 5V:sta, jopa lähemmäs 10A, kun kaikki ledit hehkuvat täysvalkoisena. Powerimoduulille luvataan max 5A, mutta lienee kiina-ampeereja, joten lähtökohta on, että täyteen kirkkauteen tämä poweri ei riitä.
Pacman-käytössä näyttö vie alle 1A, koska suurin osa ledeistä on jatkuvasti pimeänä, joten siitä ei tule ongelmaa powerin kannalta. Lähinnä jos alkaa kokeilla omia viritelmiä softapuolella, tämä on syytä pitää mielessä. Varsinkin bugitilanteessa näytölle voi rävähtää mitä vaan.
Powerin hyötysuhde on kohtalaisen hyvä, joten normaalitilanteessa, jossa näyttö vie vajaan 1A virtaa 5V lähdöstä, ottovirta esim. 19V:lla on n. 300 mA.
Koska jänniteliittimenä on ruuviliitin, tämä on helppo kytkeä väärinpäin, joten levyllä on sarjadiodi 1N400x suojaamassa. Tämänkin virrankesto on omissa kokeiluissa hyvä pitää mielessä. Esim. 12V syötöllä diodin virrankesto ylittyy jo noin 2,5A lähtövirralla, jonka poweri kestää kyllä. Diodin voi tietystikin ohittaa, jos se aiheuttaa hankaluuksia.
Ohjelmointi
Kaikissa STC:n kontrollereissa on sisäänrakennettu sarjaportti-bootloader, jonka avulla koodi saadaan siirrettyä flashiin. Tätä varten tarvitaan myös client-ohjelma PC:n puolelle. STC:llä on tähän oma tuotos nimeltä STC-ISP, joka on Windows-only. On olemassa myös open source -ohjelma stcgal, joka toimii kaikissa käyttöjärjestelmissä, mutta tukeeko se juuri tiettyä STC:n piiriä, näyttää olevan hiukan satunnaista.
STC-ISP
Ohjelman voi ladata STC:n sivuilta https://www.stcmicro.com/rjxz.html Siellä on useampia versiota valittavana, olen käyttänyt versiota 6.91, koska uudemmissa on toiminnot muuttuneet huonompaan suuntaan. Tämä on toiminut varsin luotettavasti.
Windows saattaa valittaa sertifioimattomasta ohjelmasta ym. koska kiinalaisuus. Päänäyttö on ohessa.
Tuohon pitää tehdä muutama asetus: - MCU type: tähän pitää valita STC8A8K64D4, kannattaa olla tarkkana, malleja on paljon - Scan port: tähän COM-portti, joka on kytketty piirilevyn sarjaporttiin - rengastetut optiot pitää asettaa kuvan mukaisesti: 45 MHz ja 4K EEPROM - Valikosta File→Open Code File avataan kääntäjän tuottama intel hex-tiedosto
Sarjayhteyden toimivuuden voi tarkistaa painikkeella Check MCU ja katkaisemalla hetkeksi sähköt piirilevyltä. Tämä vaatii tosiaankin cold resetin, mikään warm reset ei riitä. Nyt pitäisi tulostua piirin tyyppi, optiot ym.
Ohjelmointi tapahtuu vastaavasti painikkeella Download/Program ja aiheuttamalla sähkökatko.
stcgal
Ohjelma löytyy paikasta https://github.com/grigorig/stcgal/tree/master Täällä on hyvä dokumentaatio asentamisesta ja käytöstä. Ohjelma on Pythonia, joten se vaatii koneeseen vähintään Python 3.5:n.
Stcgal on komentoriviohjelma, ja ohjelmointi pitäisi onnistua käskyllä:
stcgal -p COM1 -P stc8 -t 45000 -o program_eeprom_split=61440 RocMan.hex
Komentoesimerkki Windowsista, Linuxissa COM1:n tilalle haluttu sarjaportin tunniste.
Tässä on hankaluutena, että en ole saanut ohjelmointia onnistumaan STC8A8K64D4:ään. Olen kyllä käyttänyt stcgalia menetyksellä muutaman muun STC:n mallin kanssa, mutta tämän kanssa ei näytä toimivan. Päättyy virheeseen “Protocol error: frequency trimming unsuccessful”. Tämä saattaa liittyä 45 MHz:lla ajamiseen. Stcgalin ohjeessa sanotaan pahaenteisesti “Generally, frequencies between 4000 and 30000 kHz can be achieved”. Tähän ei ole tällä hetkellä ratkaisua tiedossa.
Onnistuneen ohjelmoinnin jälkeen peli käynnistyy suoraan päänäyttöön (attract state). Pelin alkaa painamalla kaukosäätimen OK-painiketta.