Ero sivun ”Työstöarvot” versioiden välillä

Helsinki Hacklabin wikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 29: Rivi 29:
 
| Alumiini, puhdas || Karbidi, pinnoittamaton || Esimerkki
 
| Alumiini, puhdas || Karbidi, pinnoittamaton || Esimerkki
 
|-
 
|-
| Rakenneteräs (ST37) || HSS || V<sub>c</sub>: 15-30 m/min,  
+
| Rakenneteräs (ST37) || HSS || V<sub>c</sub>: 15-30 m/min, f<sub>z</sub>: 0,05...0,2 mm
 
|-
 
|-
| Rakenneteräs (ST37) || Karbidi, TiAlN || V<sub>c</sub>: 100-300 m/min
+
| Rakenneteräs (ST37) || Karbidi, TiAlN || V<sub>c</sub>: 100-300 m/min, f<sub>z</sub>: 0,05...0,3 mm
 
|-
 
|-
 
| Rakenneteräs (ST56) || HSS || Esimerkki
 
| Rakenneteräs (ST56) || HSS || Esimerkki

Versio 28. tammikuuta 2016 kello 10.46

Termistöä

Termi Tunniste, mittayksikkö Selitys
Kierrosluku RPM (S), kierr/min Pyörivän työkalun pyörimisnopeus (G-koodissa S, speed). Lotalla aina karalla olevan jyrsimen pyörimisnopeus.

G-koodissa karan kierrosluku käsketään koodisanalla Snnnnn missä nnnnn on haluttu nopeus yksikössä RPM.

Leikkausnopeus Vc, m/min Se nopeus jolla työkalun leikkaava terä viiltää työkappaleeseen. Työkalun säde ja pyörimisnopeus yhdessä määräävät leikkausnopeuden.

Eri työkalu- ja työkappalemateriaaleille on suositellut leikkausnopeusalueet joihin työstön leikkuunopeus pitäisi sovittaa.

Työstönopeus Vf (F), mm/min Työkalun etenemis- eli ratanopeus työkappaleessa (G-koodissa F, feed).
Työkalun hammasluku zn, N Työkalun leikkaavien terien lukumäärä. Kiinteissä tappijyrsimissä on yleensä 2-5 terää, joskus enemmänkin. Vaihtopalatyökalujen teräluku saattaa olla hyvinkin suuri, toistakymmentä ja ylikin.

Huomaa, että palaterän palojen lukumäärä ei välttämättä ole sama kuin hammasluku. Ns. siilijyrsimessä on tyypillisesti useita aksiaalisesti päällekkäisiä paloja jotka toimivat yhtenä hampaana leikkaussyvyydestä riippuen. Samoin on vuorohampaisia kiekkoja jotka jyrsivät joka toisella hampaalla toisesta reunasta ja päinvastoin.

Hammaskohtainen syöttö fz, mm/hammas Terän pyörimisnopeus, hammasluku ja ratanopeus määräävät, kuinka paljon terä etenee yhden hampaan vuorollaan leikatessa työkappaletta. Tämä etenemä on hammaskohtainen syöttö ja samalla määrää lastunpaksuuden. Terälle ja työstettävälle materiaalille on tyypillisesti olemassa tavoiteltava lastunpaksuusalue johon työstöarvot pitäisi tähdätä.

Hammaskohtainen syöttö yhdessä kierrosluvuna ja työstönopeuden kanssa määräävät lastuamiskuorman ja sitä kautta karalta vaadittavan tehon. Lastuamiskuorma kuvaa myös työkaluun kohdistuvaa rasitusta ja on pidettävä huoli, ettei kuorma ylitä työkalun kestokykyä.

Työstöarvoja

Leikattava materiaali Työkalun materiaali Työstöarvot; huomautukset
Alumiini, puhdas HSS Esimerkki
Alumiini, puhdas Karbidi, pinnoittamaton Esimerkki
Rakenneteräs (ST37) HSS Vc: 15-30 m/min, fz: 0,05...0,2 mm
Rakenneteräs (ST37) Karbidi, TiAlN Vc: 100-300 m/min, fz: 0,05...0,3 mm
Rakenneteräs (ST56) HSS Esimerkki
Rakenneteräs (ST56) Karbidi, TiAlN Esimerkki
Ruostumaton teräs (A2, AISI 306) HSS Esimerkki
Ruostumaton teräs (A2, AISI 306) Karbidi Esimerkki
Haponkestävä teräs (A4, AISI 316) HSS Esimerkki
Haponkestävä teräs (A4, AISI 316) Karbidi Esimerkki
Esimerkki Esimerkki Esimerkki
Esimerkki Esimerkki Esimerkki
Esimerkki Esimerkki Esimerkki